Verojen, maksujen ja sosiaaliturvan muodostaman kokonaisuuden tulee olla sellainen, että työn tai yrittämisen kautta saadut lisätulot kasvattavat aina merkittävästi käteen jäävää osuutta. Työttömän tulee aina kannattaa ottaa vastaan lyhytaikainenkin työ. Sosiaaliturvan tulee olla tasoltaan sellainen, ettei kukaan nuori ja terve ihminen katsoisi kannattavaksi jättäytyä elämään sen varassa. Sillä tulee voida tulla toimeen, mutta ei ole tarkoitus, että sillä voi saavuttaa työssäkäyvän elintason. Ei ole tarkoituksenmukaista taata työttömille korkea elintaso, vaan palauttaa heidät mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään.

Pienet tulot tulee vapauttaa kokonaan tuloverosta

Rahojen kierrättäminen valtion kassan kautta on resurssien tuhlausta. Ensin kerätään veroja ja sitten tuetaan kansalaisia, jotta nämä tulisivat toimeen. Verotettavan tulon alaraja kunnallisverotuksessa tulee nostaa samalle tasolle valtion tuloveron kanssa, jolloin pienituloisten käteen jäävä tulo nousee merkittävästi ja erilaisten tukien tarve vähenee. Kulutusverojen korotus iskee pahiten pienituloisiin ja on siten omiaan vaikeuttamaan näiden toimeentuloa aiheuttaen toimeentulotuen lisätarvetta. Tällainen politiikka on lopetettava.

"Vihreät" verot

Ns. vihreiden verojen avulla kansalaisia ja yrityksiä on tarkoitus ohjata muuttamaan kulutustaan ja toimintaansa vähemmän ympäristöä rasittavaan suuntaan. Nykyhallituksen aikana säädetyt "vihreät verot" ovat kuitenkin vain lähinnä kulutusveroja. Niiden tarkoituksenakaan ei ole muuttaa ihmisten kulutustottumuksia, koska näiden verojen tuotolla on tarkoitus rahoittaa yhteiskunnan toimintoja. Jos ihmiset lopettaisivat veroja tuottavan toimintansa, verotuloja ei syntyisi. Tarkoituksena ei ilmeisestikään ole muuttaa ihmisten käyttäytymistä, vaan ainoastaan kerätä rahaa. Yritysten osalta on tärkeää, etteivät tällaiset verot tai muut määräykset vain johda niiden siirtymiseen ulkomaille, jossa yhteiskunnan asettamat reunaehdot ovat lievemmät.

Verovaroja ei saa tuhlata

Veroja on pakko kerätä yhteiskunnan toimintojen rahoittamiseksi, mutta on hyvä muistaa, että kaikki verot ja maksut korottavat hintoja tai vähentävät käteen jäävää tuloa. Yrityksille suoraan tai epäsuorasti kohdistetut verot, maksut tai kustannukset siirtyvät suoraan hintoihin kaikkien kuluttajien maksettaviksi. Lisäksi ne vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja sitä kautta niiden työllistämis- ja palkanmaksukykyyn eli meidän kansalaisten tilipussiin. Liian korkea marginaalivero vähentää työhaluja ja lisää verosuunnittelua. Tulovero pienentää käteen jäävää tuloa ja sitä kautta kykyä ostaa tuotteita ja palveluita tai kykyä huolehtia omasta toimeentulosta. Välillisten verojen ja yrityksille sälytettyjen kustannusten nostamat hinnat vaikuttavat samalla tavalla. Kansantaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi kohtuullinen verotus ja tarkkuus julkisten varojen käytössä hyödyttää kaikkia.

Perustulo eli negatiivinen tulovero

Sosiaaliturvan kehittämistä ns. perustulon suuntaan tulee harkita. Perustulon eli negatiivisen tuloveron ajatuksena on yhdistää erilaisista tulonsiirroista kuten opintotuesta, työttömyyskorvauksesta ja kansaneläkkeestä muodostuva sosiaaliturva yhdeksi ainoaksi tukimuodoksi, joka maksettaisiin kaikille kansalaisille automaattisesti samoin perustein. Tuki vähenisi tasaisesti tulojen noustessa siten, että käteen jäävä rahamäärä kasvaisi aina lisätulojen myötä. Tulojen ylitettyä tietyn rajan perustuloa ei enää maksettaisi, vaan tuloista alettaisiin maksaa veroa. Tarveharkinnan poistuminen vähentäisi hallinnointi- ja valvontakuluja eikä hakijan henkilö voisi enää vaikuttaa tuen määrään.

Perustulon taso tulee asettaa sellaiseksi, että sen myötä toimeentulotuen tarve poistuu, mutta elintaso työikäisillä ja -kykyisillä jää niin alhaiseksi, ettei kukaan haluaisi tyytyä siihen. Mallin tarkoituksena tulee olla kannustaa sosiaaliturvan varassa eläviä hankkimaan lisätuloja, ei jättäytymään yhteiskunnan eläteiksi. Perustulomalli ei myöskään saa tulla nykyistä kalliimmaksi. Pikemminkin tavoitteen tulisi olla byrokratian vähenemisen ja kannustinloukkujen poistumisen myötä päinvastainen.

Perintövero tulee poistaa

Perintövero on kaikin puolin epäoikeudenmukainen vero eikä täytä vaatimusta yleisestä hyväksyttävyydestä. Ensinnäkin kansalaisten oikeustajun mukaan veroa peritään jostakin, mistä ne on jo moneen kertaan maksettu, joskin tähän voidaan vastaväitteenä esittää, että verot on maksanut joku muu.

Perintöveron varsinainen ongelma perustuu siihen, että perintö ei yleensä muodostu rahasta, vaan kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, jolla on tunnearvoa. Se muodostuu usein lapsuudenkodista ja kesien leikkipaikasta, joka on ollut suvussa jo sukupolvia sekä niiden rakkaasta irtaimistosta. Ei niitä voi noin vain mennä muuttamaan rahaksi, vaan perijä marssii pankkiin ottamaan valtavan lainan saadakseen pitää sen, jota jo ennestään pitää omanaan. Tämä kaikki vielä samaan aikaan, kun lähiomainen on kuollut.

Toinen perintöveroon liittyvä ongelma on se, että se ei mitenkään huomioi perinnönsaajan taloudellista tilannetta. Tilanne on aivan eri, jos perinnön saa velaton varakas 60-vuotias tai parikymppinen opiskelija. Molemmille kuollut omainen oli yhtä läheinen ja peritty omaisuus yhtä rakas. Epäonnisempi menetti vanhempansa ennenaikaisesti ja kaupan päälle vielä kesämökinkin.