Liikennettä tulee kehittää ihmisten ehdoilla. Sujuva liikenne säästää luontoa, aikaa ja hermoja. Aika on rahaa ja huonotuulinen kuljettaja on vaaraksi muulle liikenteelle. Jo pitkään on Helsingissä harjoitettu liikennepolitiikka, jonka perusajatuksena on ollut suosia julkista liikennettä vaikeuttamalla yksityisautoilua. Politiikalla on lähinnä onnistuttu pahentamaan liikenneruuhkia.

Helsingin liikennettä on sujuvoitettava lisäämällä parkkipaikkoja, jotta turha kortteliralli poistuisi. Punaisista aalloista on siirryttävä vihreisiin aaltoihin ja nopeusrajoitukset on asetettava järkevälle tasolle. Meitä autonomistajia on suuri osa kansalaisista ja äänestäjistä. Meillä on oikeus käyttää autojamme, joista olemme maksaneet valtavat verot ja joiden käytöstä maksamme jatkuvasti suuria veroja. Julkisen liikenteen kilpailukyvyn on löydyttävä sen omasta toiminnasta, ei kilpailijoiden toiminnan estämisestä. Erityisesti poikittaisliikenteeseen on panostettava.

Autoverotuksessa on siirryttävä kokonaan käytön ja päästöjen verotukseen, jotta vanha autokanta uudistuisi turvallisemmaksi, puhtaammaksi ja energiataloudellisemmaksi. Uudet käyttömaksut eivät saa olla takautuvia. Vanhoista autoista on jo maksettu suuri vero hankintatilanteesta. Yksityisliikenteen verot ja maksut ovat jo nyt kohtuuttomia. Verorasitus ei saa nousta eikä mitään ruuhkamaksuja tai tietulleja tule ottaa käyttöön. Liikenteen sujuvuutta on parannettava parkkipaikkoja lisäämällä ja teitä parantamalla. Biopolttoaineissa on suosittava kotimaisia, luontoa ja ruoantuotantoa haittaamattomia polttoaineita.

Järjettömän alhaiset nopeusrajoitukset eivät paranna pitkällä aikavälillä turvallisuutta, vaan ne alentavat yleistä lainkunnioitusta, mikä puolestaan tulee johtamaan liikenneturvallisuuden alenemiseen. Merkkejä tästä on jo. Tutkimusten mukaan holtittomuus liikenteessä on lisääntynyt sen jälkeen, kun nopeusrajoituksia alettiin alentaa. Liikenteen valvonnassa ei tule panostaa automaattiseen nopeusvalvontaan, vaan näkyvään valvontaa. Poliiseja on saatava lisää ja valvonnan tulee keskittyä ajotapavalvontaan liikenteen seassa.

Raideliikenteessä erityisesti Helsingin lähiliikenne takkuilee siksi, että rataverkon kapasiteetti ei riitä nykyiselle liikennemäärälle. Koko maassa rataverkon turvallisuus on vaarassa liian alhaisten ylläpitomäärärahojen vuoksi. Suomessa on panostettu kalliisiin Pendoliinoihin rataverkon ylläpidon kustannuksella. Nyt meillä on sitten huonoilla raiteilla hitaasti kulkevia kalliita junia samalla, kun vanhoja täysin käyttökelpoisia sinisiä junia on poistettu käytöstä. Tilanteen korjaamiseksi on lähivuosina pakko sijoittaa runsaasti lisämäärärahoja rataverkoston parantamiseen. Jatkossa pitäisi panostaa järkevään raideliikenteen hoitoon.